Reseptinä liike, työnteko ja vastustajan psyykkaus

Harva 20-vuotias pelaa jo viidettä kauttaan kakkosessa, varsinkaan näin korkeatasoisesti kuin Annalan suuri poika Antti Kujala. Vuosien varrella on ehtinyt tapahtua yhtä jos toistakin, mutta täksi kaudeksi tie toi Antin onneksemme takaisin Punakoneeseen. Tammelan Voiman vuoden 2024 miesten kummipelaajaksi äänestetty hyökkäyspään viekas taituri kertoo haastattelussa kuulumisiaan runkosarjan lähdestyessä loppuaan. Tarina taltioitiin munkkikahvien ääressä 16.7.2024 eli Ilves-Kissoja vastaan käydyn taiston jälkeen.

Eilen oli matsi vanhaa seuraa vastaan, minkälaiset fiilikset jäi?
Oli kiva rokottaa, ainakin kerran. Mutta vähän karvas tuo tasapeli oli.

Ihan hyvältä sarjataulukko onneksi vielä näyttää, vaikka menetetyt kaksi pistettä haittaavatkin TamUn kanssa kamppailua.
Kyllähän tässä voi käydä vielä ihan mitä tahansa jokaisessa pelissä, tasainen sarjahan tämä on ollut.

Niinpä. Onko kausi vastannut sinun odotuksiasi, sinullahan on kokemusta aiemmiltakin vuosilta? Parhaat joukkueet kuitenkin nousivat viime kauden jälkeen.
Enpä tiedä, aika lailla samanlaista mitä aina ennenkin. Sarja on kyllä tasainen ihan kummassakin päässä.

Entä omat otteesi?
No nyt on menossa maalirikkain kausi tähän mennessä, kahdeksan maalia. Toivottavasti vielä lisääkin tulee.

Kuitenkin olet kerennyt huilaamaankin ainakin pari peliä [toim. huom. 14 pelattua matsia]. Mikä lie syynä, että olet onnistunut niin hyvin?
On tullut paljon minuutteja hyökkäyspäässä, olen siten päässyt kentälle ja pelirytmiin kiinni.

Onko joitain tiettyjä pelikavereita, joiden kanssa huomaat että sujuu erityisen hyvin?
Eipä tiedä, kaikkihan siellä on hyviä. Kun on hyvät tarjoilut niin mukava on pelata kärjessä.

Panimme eilen katsomossa merkille, että annoit myös paljon hienoja syöttöjä. Oletko keskittynyt enemmän niihin?
Ihan perustekemistä, pallo haltuun ja omille. Tietysti riippuu vähän siitä, miten keskellä on tilaa ja miten siihen pääsee kääntymään. Siitähän on sitten kiva syötellä.

Eroaako TPV:n taktiikka jotenkin siitä millaista se oli kahtena edellisvuotena Kissoissa?
Ehkä me pelataan välillä vähän puolustavammin, varsinkin noissa isoissa peleissä. En mä osaa oikein sanoa, mä pelailen vaan ja teen mitä valmentaja käskee…

Oletteko sitten kokonaisuutta ajatellen pystyneet pelaamaan kuten valmentaja käskee? Lopputuloshan ei aina ole siitä kertonut.
Kyllä välillä ujostellaan sillä tavalla, että voitaisiin vaan enemmän pelata rohkeasti jalkapalloa. Kun uskalletaan pelata, niin pelataan ihan hyvin.

Teimme neljä vuotta sitten helmikuussa haastattelun, eli vielä ennen koronaa. Olit silloin tullut b-junnuista edustukseen.
Vai oliko c-junnuista, olin viisitoista.

Sen kauden jälkeen TPV tippui ja menit Ilves-Kissoihin. Minkälaiset ne vuodet olivat oman kehityksen kannalta? Siellähän jatkoi sama valmennus eli Mikko Innanen ja ”Kapa” Sainio.
Enpä tiedä, jouduin pelaamaan myös pakkina, kun ei ollut tarpeeksi pelaajia. Oli vähän harmillista, mutta ainakin pääsin pelaamaan kakkosta. Sain pelikokemusta ja tärkeitä minuutteja. Ihan hyvät kaksi vuotta, kyllä meillä oli siellä ihan hyvä joukkue. Ja sitten kun pääsin pelaamaan hyökkääjänä, niin maalejakin tuli.

Miten kypsyi ratkaisu tulla takaisin Pallo-Veikkohin?
Totta kai, kun nousi takaisin kakkoseen ja kasvattiseurakin. Ei ollut hirveän vaikea valinta, mukavahan TPV:ssä on pelata. Ja Tammelassa on hienoa pelata, harmi vaan, ettei ole enää sitä aitoa nurmea. Tammelassa on kyllä itse asiassa tosi hyvä kenttä. Nurmi on pystyssä, ja kun kastellaan, niin pallo liikkuu kivasti.

Onko sun pelitavalle merkitystä onko aito vai tekonurmi?
Luonnonnurmella pelataan enää niin harvoin, ettei sillä ole mitään väliä. Hienointahan olisi aina pelata aidolla nurmella, niin pääsisi vetämään kunnon liukkareitakin.

Pelasit siis monta vuotta Innasen valmennuksessa, muuttuiko jokin kun tulit Halmeen suojiin?
Innasen kanssa pelattiin enemmän, pienpeliä oli enemmän. Kovaa tempoa, juostiin paljon. Kyllä eroja on, ovat kuitenkin erilaiset tyypit.

Oliko TPV:n kopissa tapahtunut muutoksia kun palasit kahden vuoden jälkeen takaisin?
Pukukopissa on aina aika samanlaista, olit missä vaan. Rento ja iloinen meininki. Tuttuja oli, Miska sun muut veijarit.

Tämän kauden aikana meillä on ollut avauskokoonpanossa aika paljonkin vaihtelua.
Alkukaudesta vähän ihmettelikin, että kokoonpano vaihtui joka pelissä. Nyt se on pysynyt tasaisempana. Ihan hyvin ollaan kyllä saatu tulosta aikaiseksi, vaikka on vielä paljon parantamisenkin varaa.

Mitkä asiat ovat tuoneet meille näin paljon pisteitä?
Varmaan se, ettei siellä oikein kukaan kävele, vaan kaikki tekee pyyteetöntä työtä. Juostaan ja pelataan tiiminä. Tehdään kovaa työtä ja pelataan aina loppuun saakka.

Oletko säilynyt loukkaantumisilta viime vuosina?
Kyllä viime vuosina, mutta TPV:ssä tuli rasitusmurtuma sillä kaudella kun tiputtiin. Ei ole oikein muuta ollut, mitä nyt etureisi joskus repesi TamUa vastaan. Siihen tuli polvi ja siitä pikku repeämä.

Neljän vuoden takaisessa haastattelussa sanoit, että tarvitset lisää treeniä viimeistelyyn ja kosketuksiin. Onko näihin vielä tarpeen keskittyä?
No enpä tiedä, sieltä katsomosta sen varmaan näkee miltä ne näyttää, että onko mennyt yhtään eteenpäin… Vai alaspäin. Nykyisin pallo jää varmaan ihan hyvin suojaukseen ja siitä pystyn kaverille tiputtamaan tai syöttämään. Tietenkin noissa jutuissa on aina myös kehittämistä.

Mitkä ovat tässä vaiheessa peliuraa sun parhaita puolia?
Varmaan jonkinlainen röyhkeys pelaamisessa. Vaikea sanoa, en oikein osaa itseäni ylistää.

Se on kuitenkin totta mitä sanoit, olet aina täysillä mukana.
Joo, ja välilä olen niin tunteella mukana, että annan kavereille palautetta kovalla äänellä. Toivottavasti ne ymmärtää, että se on vain jalkapallosta eikä mitään henkilökohtaista tai negatiivista. Se on vaan sitä, kun olen niin tunteella mukana pelissä. Välillä vähän volyymi nousee siellä.

Röyhkeys tulee esille myös siinä, ettet kaihda fyysistä kontaktia. Eilenhän vihollisen maalin edessä sattui joku loukkaantuminenkin.
Kyllä, mutta se äijä liusui siihen, en mä edes osunut siihen oikein. Polvi sillä varmaan siinä vääntyi.

Sanoit että välillä tulee vähän huudettua. Onko henkinen puoli sellainen, mihin olet kiinnittänyt huomiota?
Joo, mutta kun tunteet kuohuu, niin sellaista se on… Totta kai siinäkin on aina parantamisen varaa, että joukkuehan me ollaan. Mutta kun on kova voitontahto.

Annat palautetta myös vastustajille. Onko sun pelitapa ollut aina sellainen?
Jalkapallo on ”mental game” eli se on paljon päästä kiinni. Kun vähän häiritsee vastustajan puolustajaa, niin se vetää mua sukille ja saa kortteja ja sen on vaikeampi pelata. Se tuo myös peliin vähän lisää intensiteettiä, kun tunteet kuumenee.

Mitä muuten ajattelet nykyisestä sarjajärjestelmästä?
Siitä että tuli playoffit? Minun mielestäni tuo on ihan kiva, vähän erilainen. Sinne on meilläkin vielä mahdollisuudet ja kyllä me lähdetään voittamaan jokainen peli. Ei me lähdetä hyssyttelemään tai hakemaan tasureita, vaan tavoitteena on saada jokaisesta pelistä kolme pistettä. Kun lähtee voittamaan, niin voi voittaa.

Teksti: Tuukka Termonen
Kuvat: Jyri Haapanen