”Mikäs sen hienompaa, kun on derbyjä tiedossa!”

Rudi Dieterin paluu kaudeksi 2023 aiheutti kannattajissa suurta iloa, olihan mies ehtinyt ennen Poriin lähtöään hurmata vuosikausia periksiantamattomalla ja liikkuvalla pelityylillään. Hänen kaltaisiaan energisiä maalinsylkijöitä ei ole koskaan kentällä liikaa. Pirkkahallissa 19.3.2024 tallennetusta haastattelusta huokuu sekä rakkaus jalkapalloon että into ja pyyteettömyys tehdä kaikkensa joukkueen eteen. Rudin sydän sykkii selvästikin samaan tahtiin Punakoneen kanssa!

Miten innostuit aikanaan jalkapallosta?
Isä vei treeneihin joskus Orivedellä, mistä olen kotoisin. Isä alkoi samalla myös valmentaa mun ikäisiä ja vuotta vanhempia poikia Oriveden Tuiskussa. Olisinko ollut neljävuotias, kun menin ensimmäisiin futistreeneihin. Sitten se vaan tuntui mukavalta. Kyllä mä pienenä pelasin talvet myös jääkiekiekkoa Orivedellä, ja kesät sitten jalkapalloa. Jääkiekko jäi pois, kun olin kymmenisen vuotta vanha.

Oliko lajivalinta sinulle ihan selvä?
Oli se selkeä. Kun jääkiekko loppui, niin siirryin Tampereelle pelaamaan yhdeksi kaudeksi, taisin olla vitosluokalla silloin. Pelasin Ilveksessä vuotta vanhempien joukkueessa ja sitten menin yhdeksi kaudeksi Allianssiin Helsinkiin -94 syntyneiden joukkueeseen. Koko ajan siis asuttiin Orivedellä eli mua kuskattiin sinne. Siinä joukkueessa pelasi tulevia maajoukkuepelaajia, esimerkiksi Sauli Väisänen. Kun siirryin yläasteelle, niin joukkueeksi vaihtui JJK. Siellä pelasin kolme vuotta. Joukkueessa oli muun muassa Robert Taylor, ja hänen isänsä valmensi.

Varsin aikaavievä harrastus siis matkojen suhteen, olet alkanut harrastaa täysipainoisesti jo aika nuorena.
Joo, ja sen lisäksi kävin pelaamassa nelos-vitosluokkalaisena Saksassa turnauksia eräässä saksalaisessa joukkueessa. Parin kauden aikana tuli 10-15 viikonlopputurnausta, Bundesliigaseuroja vastaan.

Miltä jalkapallokulttuuri ja meininki tuntui siellä?
Olihan se hyvin erilaista. Kilpailullista, mutta kaikilla oli kivaa. Suomeen erona oli se, että pelit kestivät 15 minuuttia ja Suomessa 30-40. Turnauksessa pelattiin tosi paljon tuollaisia 15 minuutin pelejä eli tempo pysyi korkeana, koska pojat jaksoivat juosta koko lyhyen ajan. Kävin pelaamassa muutaman talviturnauksenkin, niissä pelattiin puulattialla jossa oli metrin korkeat seinät, joita saattoi käyttää hyväksi. Ja normaalit pikkumaalit.

                                        Ahonen, Korsunov ja Dieter.  (Kuvaaja tuntematon) 

                         

Seuraavaksi siirryit Pallo-Veikkoihin noin vuonna 2010. Mikä sen ratkaisi?
Mä olin silloin vielä ysillä. Käytiin TPV:n treeneissä ja tiedettiin että b-junnut pelaa SM-sarjaa. Pääsin siihen joukkueeseen mukaan, olin nuorempi b, siinä pelasi siis -93 ja -94 syntyneitä. Kunnon joukkue ja me pelattiinkin hyvä kausi. Tulin sitten Tampereelle urheilulukioon.

Aika nuorena pääsit sitten pelaamaan kakkostakin?
Itse asiassa TPV pelasi silloin vielä ykkösessä, kun menin ensimmäisiin edustuksen treeneihin, eli sinä syksynä kun TPV tippui. Silloin siellä pelasivat esimerkiksi Kemmo, Eränen, Ollikainen ja Isoaho ja Mourad Seddiki valmensi. En pelannut ykkösessä, mutta seuraavalla kaudella pelasin kakkosta.

Miltä kakkosen vauhti tuntui?
Itse asiassa ensimmäinen miesten peli oli harjoituspeli TamUa vastaan Pirkkahallissa tammikuussa 2011. TamU pelasi tuolloin liigaa, sinä vuonna ne meni sitten konkkaan. Muistan, että olin oikea laitalinkki ja pelasin Ojanperää vastaan, joka oli aika kova pelaaja silloin, heh… Siellä oli muitakin kovia silloin, ja mä olin 16-vuotias ja kohtuu heiveröinen vielä. Se jäi kyllä mieleen, lähdettiin heti syvästä päädystä, olin vielä avauksessa.

Mitä sinulla jäi mieleen päällimmäisiä TPV-vuosista? Sinä jäit ainakin kannattajien mieleen, mutta millä tavalla kehityit pelaajana tuolloin?
Junnuvuosina kehityin kyllä tosi hyvin, b-junnuissa kaudet meni hienosti. Sitten kun pelattiin kakkosta, niin oli vähän sellaisia kausia, että omaa läpimurtoa odotellessa… Kyllä mä siinä pelasin pari junnujen harkkamaaottelua, U-18. Eli 17-vuotiaana, toisella kakkosen kaudella. Seddikin kauden jälkeen valmentajana oli Samuli Laitila ja sitten taisi tulla Pykä, siis Pylkkönen. Taisi olla kolme kautta ja sitten tuli Ylinen. Kaudet meni ihan ok, tuli maaleja, mutta ei sellaista varsinaista läpimurtoa.

Joukkuetta mitenkään haukkumatta, niin eihän ne kaudet kannattajien näkökulmastakaan mitenkään mahtavilta näyttäneet, sellaista keskitason puurtamista.
Nimen omaan, ja sarjataulukkokin sen kertoi, että me oltiin siinä keskivaiheilla. Ei tippuminen eikä nouseminenkaan ollut oikein lähellä missään kohti kautta. Näin meni kaikki kaudet, mitä silloin TPV:ssä pelasin. Olisiko ollut viimeinen kausi, kun tein kahdeksan maalia ja muutenkin niinä kausina pysyi jalat aika hyvin kunnossa. Eikä ollut mitään suurempia loukkaantumisia, hyvin tuli pelejä joka kaudella.

                                             TPV - KuPS 5.4.2016 (Kuva: Janne Pirinen)

Pääsit sitten kuitenkin myös nousujuhliin, mutta MuSassa. Samana vuonna kuin mekin nousimme.
Eli minun siirtoni oli hyväksi sekä TPV:lle että Musalle, koska molemmat nousivat, heh… Se mikä sinne oikeastaan ajoi oli se, että sain Porista kesätöitä. Siellä tosiaan noustiin hienon kauden päätteeksi kuten TPV täällä. Silloin ei pelattu vastakkain, koska pelattiin eri lohkoja. Mutta karsintamatsissa vastakkain joutuminen oli todella lähellä, ettei olisi jopa ollut maalierosta kiinni. Ennen viimeistä kierrosta se oli jopa todennäköistä. Seuraavalla kaudella me sitten kohdattiinkin ykkösessä.

Meidän onneksemme päätit vielä kuitenkin palata Tampereelle.
Kun asuttiin Porissa, niin tuli perheenlisäystä. Koska suvut suvut ja kummit asuu täällä päin, niin tukiverkko on täällä. Se oli oikeastaan muuton syy, ja etätyön mahdollisuus myös. Pystyin jatkamaan saman työnantajan palveluksessa. Pelasin kauden MuSassa loppuun enkä ollut päättänyt muuta kuin että jos ura jatkuu, niin pelaan Tampereella.

Sinua ei haitannut se, että me pelattiin kolmosessa vaikka olit pelannut vähän aikaa sitten ykköstäkin? Vai oliko muita vaihtoehtoja?
No ei, en mä mihinkään ottanut yhteyttä, en ollut itse mitenkään aktiivinen. Sitten Ash [Civil] taisi laittaa viestiä tai soitella. Juholta [Mattila], joka on esikoisen kummisetä, olin jo vähän kysellyt etukäteen minkälainen meininki. Että mitä hän meinaa ja keitä olisi mahdolisesti pelaamassa. Sanoin sitten, että tulen treeneihin ja tein sopimuksenkin. Silloin kun palasin Tampereelle ja TPV:hen, niin uran näkökulmasta tavoitteena oli nousta TPV:n kanssa kolmosesta kakkoseen ja päästä pelaamaan uudessa Tammelassa. Sitten olen tavallaan saanut kaiken futikselta, kun TPV on nostettu kakkoseen ja pääsen pelaamaan yhden kauden Tammelan stadionilla. Mikäs sen hienompaa, kun on derbyjä tiedossa!

Sinulla on ainakin kokemusta edellisen kerran TamU-matseista, etkö maalannut niissä muutaman kerran?
Joo, kyllä niistä on kokemusta. Myös Porin derbyistä hyviä muistoja, koska myös siellä niissä tuli onnistumisia. Kyllä ne sytyttää ja koen saavani aika paljon enemmän irti itsestäni silloin, kun on derby ja tietää, että on silmäpareja katsomossa. Kavereita ja näin, että se kyllä sytyttää.

Millä tavalla kauteen valmistautuminen on sinulla sujunut?
Viime kaudella oli alkukaudella vähän ongelmia nilkan kanssa ja sain siihen lääkäristä apua. Nyt se vamma on talvella vähän uusiutunut, mutta sain siihen kortisonipiikin. Nyt on taas nilkka hyvässä kunnossa ja pystyn ainakin toistaiseksi pelaamaan. Verrattuna viiteen viimeiseen talvikauteen, niin nyt on ollut paras. Toki kun olen kaksi päivää viikossa töissä Porissa ja lapsiakin on, niin onhan treeneihin pääseminen melkoista palapeliä, enkä kaikissa pystykään käymään. Mutta hyvin on mennyt siihen suhteutettuna ja olen päässyt pelaamaankin.

Ovatko harjoituspelit sujuneet odotusten mukaan?
Todella hyviä pelejä. Esimerkiksi viime peli SJK Akatemian kakkosta vastaan oli todella hyvä harkkapeli molemmille. Tosi tasokasta peliä ja muutenkin ollut onnistuneita vastustajia, tiukkoja matseja ja saatu laajasti minuutteja porukalle.

Kausi alkaa tosi aikaisin, vaikuttaako se jotenkin joukkueen rakentumiseen, taktiseen osaamiseen tai sen sellaiseen? Yleensähän aloitellaan kolmisen viikkoa myöhemmin.
Ehkä se on enemmänkin mukavaa. Itse asiassa nyt kausi alkaa sinänsä harvinaisen myöhään, koska Suomen Cupia on pelattu normaalisti paljon aikaisemmin, joten viralliset pelit alkavat tosi myöhään.

Niitähän on pelattu joskus lumihankien keskelläkin.
Sitä just, että tavallaan tosipeleistä on pitkä aika, mutta hyvä juttu että Cup pelataan enemmänkin kesäaikaan, saa ehkä vähän enemmän näkyvyyttäkin.

Oletteko keskittyneet joukkueen kanssa joihinkin tiettyihin asioihin mitä pitäisi parantaa erityisesti nyt, kun sarjataso on noussut?
Kyllä me ollaan pitkälti omaan tekemiseen keskitytty ja pikkuisen eri tavalla prässätään kuin viime kaudella, ei mitään suuria muutoksia. Hyvin saman kaltaisesti pelataan kuin viime kaudella, suuria muutoksia ei sinänsä tarvitse. Hölmöä lähteä muuttamaan sellaista, mikä toimii ja minkä pelaajat tuntevat. Aika paljon on kuitenkin samoja pelaajia. Jos miettii vaikka viime ja edellistäkin kautta, niin siinä mielessä meillä on etua, että voittamisen kierre ja kulttuuri on iskostunut pelaajiin. Jos miettii vastustajia, niin ne tavallaan heikoimmat jäivät kakkoseen kun parhaat nousivat. Toki sarjataso on eri, mutta kyllä näkisin tämän meille etuna.

Iso osa menestysreseptiä on myös se, että ollaan saatu paljon vahvistuksia.
Mun mielestä on myös hienoa, että ovat tuttuja, aika lailla kaikilla vahvistuksilla on TPV-historiaa. Kun miettii näitä tamperelaisia pelaajia, niin aika moni on pelannut TPV:ssä jossain kohdassa.

Osaatko sanoa, mitkä olisivat TPV:n vahvuuksia, joilla saadaan käännettyä tasaiset matsit meille? Jos vastustajat eivät lue tätä...
Aika harvinaista, mutta jos miettii viime kautta ja näitä harkkapelejä, niin kyllä me tehdään todella hyvällä prosentilla paikoista maali. Silloin joskus kun oltiin keskikastissa vuodesta toiseen, niin ei meinattu saada mistään sisään ja oli semmoisia apinoita selässä… Nyt tuntuu siltä, että ollaan tehokkaita, eli se voisi olla yksi. Sekä sopiva sekoitus kokeneita kavereita ja nuoruutta. Enkä ole havainnut kenessäkään pelaajassa ”tähtistatusta”, että asettuisi muiden yläpuolelle, semmoinen ei ikinä tee hyvää joukkuehengelle. Ollaan hitsauduttu suht hyvin yhteen ja siitä on iso etu, että ollaan pelattu aika paljon yhdessä ja joukkue on rakentunut aikaisin, koko talvi ollaan treenattu eikä ole tullut paljon vaihtuvuutta. Pelaajat ovat myös pysyneet kunnossa aika hyvin koko talvikauden, vaikka ollaan treenattu mielestäni kovempaa kuin viime talvena.

Sinun viime vuosien tavoitteesi ovat onnistuneet eli nousu kakkoseen ja saat pelata Tammelassa. Löytyisikö tälle kesälle vielä muita tavoitteita?
Joukkueen kanssa ei olla lyöty vielä mitään tavoitteita, itselle isoin tavoite on sitten se joukkueen tavoite. Sellainen tullaan vielä varmasti päättämään ennen kauden alkua. Jos nyt jotain haluaisin nimetä, niin kyllä olisi aika hienoa tehdä aidossa derbyssä TamUa vastaan maali.

Se jäi ainakin monille mieleen, kun teit Ratinassa sen tasoitusmaalin. Lähestyminen on nyt vähän erilainen, kun ei ole niin paljon odotuksia, mutta edellisinä kertoinahan ne oli ihan pakko voittaa.
Derbyjä TamUa vastaan odotan kyllä. Lähdetään vähän altavastaajina, asetelma on nyt ehkä vähän erilainen.

Onko sinulla jotain toiveita kannattajille?
Kyllä se ääni on aina positiivista, että pidetään vähän melua siellä. Runsaslukuisesti vaan sinne kannustamaan. Onko teillä vieraspelireissuja tulossa?

Onhan niistä puhuttu, muttei mitään lyöty lukkoon. Olen kyllä käsittänyt, että pelaajistakin on mukavaa, kun on käyty.
No todellakin, ettei tunnu ihan siltä, että yksin ollaan. Kyllä se aina auttaa, jos siellä näkee, että on omia katsomossa. Arvostan suuresti faneja ja jos miettii vaikka MuSaa, niin ei siellä ollut varsinaisesti faneja. Niin siinä on iso juttu, mikä on hienoa TPV:ssä. Että on oikeasti faneja. Itseä on aina motivoinut, kun on tavallaan joku kelle pelaa, joku jota kiinnostaa.

Nähdään siis peleissä!

Teksti: Tuukka Termonen
Kuvat: Jyri Haapanen (ellei muuta mainittu)