Tino Keväänranta nousi viime
kaudella junioreista miesten kakkoseen ja samalla yhdeksi synkän
kesän valopilkuista. Kuten monet muutkin nuoret pelaajamme myös
Tino osaa asettaa jalkapalloilun oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka
futis on tärkeää ja mies ottaa sen tosisaan, niin se on vain yksi
osa elämää. Toivottavasti saamme nauttia fiksun ja nopean
nuorukaisen oivalluksista vielä monta kautta. Haastattelu
tallennettiin 5.3.2022. Juttu piti julkaista paljon aiemmin
toisaalla, mutta koska näin ei koskaan tapahtunut, niin saatte lukea
sen vasta nyt.
Niin, ja Tinohan muuten valittiin keväällä Tammelan
Voiman kummipelaajaksi!
Milloin aloitit jalkapalloilun?
Aloitin Nokian Pyryssä vuonna 2014,
kavereiden kanssa mentiin pelaamaan. Pelasin vuoden Pyryssä, jonka
jälkeen seuraksi vaihtui TPV, varmaan D12-joukkue. Sieltä tämä
matka lähti.
Entä nuo kaverit, joiden kanssa
menit Pyryyn?
Mä olin ainoa joka lähti pois sieltä,
eikä niistä yksikään enää pelaa.
Missä vaiheessa huomasit, että
haluat harrastaa ihan tosissaan?
Se oli alkutalvesta 2016, kun hommat
rupesi menemään jo puolitosissaan. Kun oli kivaa ja hyvä joukkue,
niin silloin tajusin, että nyt aletaan pelaamaan tätä kunnolla.
Kyllä se kävi jo Pyryssäkin mielessä muutaman kerran, mutta kun
resurssit ja joukkue olivat huonot, niin ei siitä tullut mitään.
TPV on kuitenkin iso seura, niin täällä oli ihan erilaista.
Muistatko varhaisimpia
jalkapalloelämyksiäsi? Miten innostuit jalkapallosta ensimmäisen
kerran?
Pallopelit ja kaikki urheilu on ollut
koko ajan mukana. Jalkapallo tuli ehkä siinä, kun pelattiin
koulussa joka välitunti, että pakko tätä on pelata.
Ketkä
ovat olleet tärkeimpiä apuja ja tukijoitasi?
Kalle Marjamäki ja Jere Pelli,
työskentelin niiden kanssa kolme kautta. Ihan ylivoimaisesti
parhaimmat, niin henkisesti kuin pelillisesti. Sain niiltä ihan
mahdottoman ison avun. Myös Petri Taskinen, se sai minusta hyvin
irti B:n viimeisellä kaudella eli kaksi kautta sitten. Ja oma perhe
totta kai.
Onko sinulla keitään
suosikkipelaajia?
Ronaldo ja Neymar on kovia.
Oletko seurannut paljon suomalaista
futista?
No joo, varsinkin nyt kun on mennyt
hyvin, päästiin kisoihin ja kaikkea. Katsoin myös futsal-kisoja.
Ja seuraan U19-joukkueen EM-karsintoja, koska hyvä kaveri pelaa
siellä.
Onko sinulle sattunut loukkaantumisia, jotka ovat vaikuttaneet uraasi?
13-vuotiaana murtui jalkapöytä ja varpaat meni poikki, mutta vapaa-ajalla. Siinä kului sitten monta kuukautta. Se oli isoin mitä on tapahtunut, mutta jalkapallossa ei ole tullut kuin sellaista, mikä on parantunut muutamissa viikoissa tai kuukausissa. Semmoisia pieniä, mitä tulee normaalistikin.
Viime kausi oli raskas. Jäikö
siitä kuitenkin jotain hyvää mieleen?
Henkisesti ja fyysisesti raskas. Mutta
se, että pääsin pojista suoraan kakkoseen avasi vähän millaista
tämä homma oikein on. Meillä oli oikeasti ihan hyvä joukkue,
asiat vaan meni huonosti. Jos oltaisi säilytty ja pystytty pelaamaan
vielä tämä kausi kakkosta niin uskon, että olisi mennyt jo paljon
paremmin. Turha jossitella, mutta monet nuoret tulivat ihan
kylmiltään kakkoseen. Monella vanhemmasta kaartistakin pelit
mahtuivat yhden käden sormiin. Ei ollut helpot lähtökohdat eikä
helppo tilanne kellekään.
Oli kyllä sellainen epäonnen
kausi, ettei toista samanlaista voi tulla. Mitkä olivat mielestäsi
isoimmat erot poikien pelien ja kakkosdivarin välillä?
Ne ajattelee enemmän aivoilla eli
paljon järkevämpää peliä. Peli on paljon taktisempaa, ei riitä
enää, että on vain nopea ja hyvä pallon kanssa, vaan pitää
ajatella vähän muutakin. Mitä kokeneempia ne olivat sitä paremmin
ne pärjäsi siellä, vaikka eivät olisi olleet meitä nopeampia tai
fyysisempiä. Niillä oli sitä kokemusta. Kokeneet pelaajat tiesivät
miten sieltä tullaan, mutta me ei tiedetty. Painettiin vaan sitä
samaa, jatkettiin huonoakin peliä. Jonkun kokeneemman äijän olisi
pitänyt olla siellä vähän rauhoittamassa tilannetta. Kun Juho (Mattila) oli
mukana loppukaudesta, niin henkinen puoli oli ehkä parempi. Mutta
silloin oltiin jo niin syvällä, ettei pystytty tekemään mitään.
Pääsit kuitenkin pelaamaan
kakkosta ja ehkä itsestäkin tuntui, että tuli myös onnistumisia?
Ihan asiallisesti meni, vaikka vaikeata
se kumminkin oli. Oltiin kuilun partaalla koko ajan.
Miksi halusit jatkaa
Pallo-Veikoissa?
Se tuntui
järkevimmältä ja helpoimmalta vaihtoehdolta. Tuttu ympäristö ja
tuttuja ihmisiä, joka helpotti päätöksentekoa.
Mitkä ovat parhaita puoliasi
pelaajana?
Joskus mä olin tosi nopea, eikä se
nytkään ole mihinkään hävinnyt. Tuntuu vaan, että muut ovat
saaneet kiinni. Se on tasoittunut. Olen ihan räjähtävä ja pallon
kanssa mä elän, ilman sitä minua ei huomaa. Jos on hyvä päivä
niin vedot ja syötöt onnistuu, ne ja pallollinen pelaaminen on ehkä
niitä vahvuuksia. Yleensä jaksan tehdä töitäkin, en ole omasta
mielestäni laiska.
Mitä puolia haluaisit kehittää
eniten?
Pitäisi kasvaa vähäsen sekä
henkisesti että fyysisesti, saisi tulla vähän lisää kovuutta.
Sitten kun ei mene hyvin, niin pitäisi vaan jaksaa repiä itsestä
ne kaikki parhaat irti. Vähän on semmoista, että jos ei mene
hyvin, niin se lannistaa. Mä uskon, että se paranee, kun saan vähän
lisää itseluottamusta ja pääsen pelaamaan enemmän.
Onko Ash sellainen valmentaja, joka
osaa tukea sinua näissä asioissa?
Inna (Mikko Innanen) ja Kapa (Kari
Sainio) olivat hyviä valmentajia, mutta mä en oikein ikinä saanut
niihin yhteyttä, en tiedä mikä oli syy. Mutta Ashin kanssa minulla
on hyvä yhteys jo nyt, me ymmärretään toisiamme. Ulospäin
suuntautuva huippu tyyppi. Myös kentän ulkopuolella, mikä on
paljon plussaa. Hän ajattelee mikä on parasta meille pelaajille.
Ottaa treeneissä pelaajia sivuun ja kertoo yksilöllisesti mitä
kannattaa tehdä. Ja myös joukkueena. Joukkue voi pelata hyvin,
mutta jos on silti jotain pientä, mitä hän haluaa parantaa, niin
hän ottaa ne äijät sivuun ja rupeaa kertomaan.
Kiinnitätkö huomiota omatoimiharjoitteluun tai vaikka ruokavalioon?
Mä yritän syödä mahdollisimman paljon... Mutta en katso mitä laitan suuhuni. Tankkaan vaan. No joo, omatoimiharjoittelu olisi ihan hyvää, varsinkaan jos ei ole mitään treenejä, kuten tällä viikolla. Meillä on treenit neljä kertaa viikossa ja me pelataan kolmosta. Mutta toki jos haluaa pelata Veikkausliigaa tai ykköstä, niin olisi pakko käydä tekemässä muutakin kuin treeneissä.
Oletko tykännyt pelata enemmän
tekonurmella vai tavallisella?
Mä olen pelannut koko nuoruuteni
tekonurmella, paitsi joitain turnauksia oikealla nurmella. Siihen on
pakko saada muutama peli alle. Hyvä että on päästy edes kerran
treenaamaan Kaupissa ennen pelejä, se on ihan plus miinus nolla.
Tykkään kyllä pelata luonnonnurmella, on siinä ihan eri fiilis.
Millä tavalla käsittelet pelejä
niiden jälkeen? Jäävätkö vaivaamaan?
Kyllä jää, jos olisi oikeasti ollut
mahdollisuus pelata paremmin. Yleensä mä tykkään kuitenkin jättää
ne taakse heti, kun mä lähden koppiin. Muuten tulee vaan vatvottua
enemmän ja enemmän, kun rupeaa miettimään. Yleensä se onnistuu,
mutta aina ei. Uskon, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin
osaan käsitellä niitä.
Olet nyt pelannut noin kahdeksan
vuotta. Onko sinulle jäänyt mieleen joitain tosi hyviä muistoja?
Turnaukset meni hyvin nuorena,
pärjättiin ja ne antoi buustia loppukautta varten. Syksyt on
menneet mulla yleensä aina paremmin kuin keväät. Muutama kausi on
ollut tosi hyviä, joukkueelta ja itseltäkin. Ne on auttaneet
seuraavaa kautta varten.
Onko sinulla mitään isompia
haaveita jalkapallourallesi?
Ei ole, turha katsoa huomista päivää
pidemmälle. Totta kai pitää olla vähän jotain suunnitelmia,
mutta kausi kerrallaan nyt. Tällä kaudella olisi tosi kiva, jos
noustaisiin takaisin sinne mihin kuulutaan. Se on ihan ykkösjuttu,
mitä varten pitää tehdä hommia, ei voi olla mitään vähempää.
Mitä toivot kannattajilta tällä
kaudella?
Viime kausi oli ensimmäinen kerta, kun
pääsin pelaamaan kannattajien edessä tai edes isommalla
stadionilla. Oli kyllä mahtava tunnelma isoissa peleissä, niissä
oli paljon porukkaa muutenkin. Kotipelit on tosi tärkeitä. Olisi
kiva jos pystytte pitämään ainakin samanlaista ääntä kuin
ennenkin.
Lisäkysymykset 29.8.2022
Minkälaisia ajatuksia kausi on herättänyt?
Kausi
on kokonaisuudessaan herättänyt kyllä positiivisia ajatuksia. Kun
on mennyt hyvin, niin on oltu iloisia.
Millä osa-alueilla olet mielestäsi
onnistunut ja mikä on jäänyt harmittamaan?
Nyt
on tullut maaleja ja töitäkin olen omasta mielestä tehnyt ihan
hyvin, tai ainakin yrittänyt. Vähän pitäisi vielä parantaa
maalisyöttöjä, niitä ei ole oikein tullut. En oikein tiedä,
mistä se johtuu.
Millä konsteilla saamme voitettua
loputkin ottelut ja ratkaisemme nousun kakkoseen?
Jatkaa
samaa tekemistä, kun on menny näin hyvin tähänkin asti. Kovat
pelit pelataan vielä kovemmalla sykkeellä, ettei olla ihan lepsuja.
Tasaisuuden kautta kuten tähänkin asti. Uskoisin, että se kantaa
kyllä pitkälle, toivottavasti kakkoseen nousuun!
Tino Keväänranta
Ikä:
19
Syntymäpaikka: Tampere
Koulutus: Valmistui merkonomiksi
keväällä -22
Ensimmäinen joukkue: Nokian Pyry
(2014)
Suosikkijoukkue TPV:n ohella: Real
Madrid
Muut harrastukset: Ravit
Parasta
TPV:ssä: Yhteisöllisyys
Haastattelu:
Tuukka Termonen
Kuvat: Ismo Alhoniemi
