Rento tunnelma ja iskukykyinen joukkue – Juho Saarinen viihtyy Paltsareissa

Muutaman viime vuoden aikana pelaajaliikenne Valkeakoskelta on tuonut meille mainioita vahvistuksia. Hakan kapteeninakin toiminut Juho Saarinen on yksi esimerkki näistä selvästi lisäarvoa tuoneista siirroista. Seuraavassa hän kertoo Hakan lisäksi muistakin pelimuistoistaan, mutta samalla katseet käännetään toki jo vahvasti tulevaan kauteen. Juhon usko menestykseen on vankka, ja miehen vahvojen esitysten seuraaminen on lisännyt myös kannattajien luottamusta siihen, että pysymme kärjen tuntumassa. Tänä vuonna Punakone ei anna periksi!

Takana on mainio 1-1 -tasapeli Hakaa vastaan. Millä mielin lähdit koitokseen vanhaa seuraasi vastaan? Millainen jälkimaku sinulle ja joukkueelle jäi pelistä? Lähdin peliin innoissani. Koska vastaan asettui vanha joukkue ja useampi pelikaveri, niin halusin pelata hyvän pelin ja laittaa Hakan ahtaalle, missä onnistuttiinkin hyvin. Ottelusta jäi sellainen maku, että oltaisi voitu raapia voitto, mutta kaiken kaikkiaan pelattiin hyvä peli. Varsinkin toinen jakso oli meidän hallintaa ja laitettiin Haka juoksemaan. Toki parannettavaa jäi kauden alkua ajatellen, eikä peli ole vielä kokonaan valmista. Meillä on onneksi vielä kuukauden verran aikaa hioa omaa peliä, että ollaan valmiita kun kausi alkaa.

Kuinka innostuit aikanaan juuri jalkapalloilusta? Vai kulkiko joku muu harrastus alussa rinnalla yhtä tärkeänä?

Ajauduin jalkapallon pariin aikanaan kavereiden kautta. Olin jo kymmenen vanha, kun aloin pelata samassa joukkueessa luokkakavereiden kanssa. Ennen jalkapalloa kokeilin karatea ja korttelikiekkoa, mutta samaan aikaan jalkapallon kanssa ei ole ollut muita harrastuksia. Aloitettuani jalkapallon tiesin, että sitä haluan pelata ja harrastaa.

Minkälaiset harjoitusolosuhteet kotiseudullasi ja lähiympäristössä olivat? Tuntuiko jossain vaiheessa, että asiat voisivat olla niiden suhteen paremminkin?
Olen tosiaan Hämeenlinnasta kotosin, ja siellä on ollut omasta mielestä puitteet suht hyvällä mallilla. Talvisin pelattiin hallissa ja kesällä isot nurmikentät vieressä. Hallin tekonurmi oli aika kova, mikä tuotti aika ajoin ongelmia omalla kohdallani. Se oli sellainen asia, minkä olisi toivonut nuorempana olevan paremmin. Myöhemmin sitten rakennettiin uloskin tekonurmikenttä mikä paransikin olosuhteita.

Ketkä olivat ensimmäisiä lapsuutesi jalkapalloihanteita? Mitä kautta törmäsit heihin ja heidän suorituksiinsa?

Mulla ei suoranaisesti ollut nuorempana yksittäisiä jalkapalloihanteita. Paljon tuli seurattua ja käytyä FC Hämeenlinnan peleissä, ja sieltä jäi aikanaan mieleen Jussi Pellikka, jonka ronskista pelityylistä ja asenteesta pidin.

Et ole vielä iällä pilattu, mutta jos katsot uraasi taaksepäin, niin löydätkö joitain merkittäviä käännekohtia? Ehkä varsinaisia onnenpotkuja tai jopa vääriä valintoja?

En tiedä onko uran varrelle sattunut niinkään onnenpotkuja tai vääriä valintoja, mutta ehkä käänteentekevä kohta oli se, kun aikanaan lähdin Kemiin pelaamaan. Kemi oli juuri noussut ykköseen ja meiltä ei silloin odotettu suuria. Se oli ensimmäinen kokonainen kauteni ykkösessä ja opetti paljon. En pelannut siellä niin paljon kuin olisin halunnut tai omasta mielestä ehkä ansainnutkin, mutta ehdottomasti hyvä kokemus. Kemissä tuli kauden mittaan sellainen fiilis, että haluan pelata enemmän ja purin sopimuksen loppukesästä. Menin siitä sitten loppukaudeksi Hakaan ja kauden jälkeen kirjotettiin pidempi sopimus.

Mikä on ollut tähänastisen urasi mieleenpainuvin matsi? Minkä vuoksi?
Ehkä mieleenpainuvin peli oli Jaroa vastaan Suomen cupissa 2014. Jaro pelasi siihen aikaan Veikkausliigassa ja me oltiin Hämeenlinnan kanssa kakkosessa. Lisäksi pelattiin melkein puolet matsista alivoimalla, mutta edettiin silti jatkoon. Se oli hieno tunne, kun tuolloin nuorena poika pystyi voittamaan Veikkausliigajoukkueen. Ja jos en ihan väärin muista niin seuraavalla kierroksella vastaan tuli TPV.

(Kyllä, huikean draaman jälkeen hävittiin kitkerästi jatkoajalla. toim.huom.)

Onko urasi jatko ollut jossain vaiheessa uhattuna esimerkiksi loukkaantumisen vuoksi?

Mulla ei ole ollut uran aikana oikeastaan yhtään isompaa loukkaantumista ja olenkin selvinnyt aika vähällä. Ehkä pysäyttävin hetki sattui, kun oltiin menossa harjoituksiin Valkeakoskelle vuoden 2016 syksyllä. Oltiin jo melkein perillä, mutta muutamaa kilometriä ennen koppeja ajettiin kolari. Itsellä ei ole kolarista paljon muistikuvia, mutta kovan tällin sain päähäni. Heräsin sairaalasta pää tikattuna eikä edellisistä viidestä tunnista ollut selkeitä muistikuvia. Myöhemmin todettiin lievä aivovamma ja kävin jatkotutkimuksissa. Kaikki kuitenkin palasi normaaliksi, eikä aivoihin jäänyt mitään pysyvää muutosta. Pysyin tuolloin useamman kuukauden poissa urheilun parista.

Siirryit TPV:n riveihin Hakasta eli sarjatasoa alemmas. Tällainen voi herättää ajatuksia uran hiipumisesta, mutta otteesi kentällä ovat onneksi antaneet viitteitä päinvastaisesta. Miten viime kausi Hakassa sujui? Mitkä olivat suurimmat syyt joukkueen vaihtamiseen?

Viime kausi Hakassa oli aikamoista vuoristorataa sekä joukkueelta että itseltäni. Niin joukkueen kuin omakaan peli ei kulkenut toivotulla tavalla. Tuntui, etten saanut itsestäni kaikkea irti. Osaltaan varmaan vaikutti se, että oma pelipaikka vaihteli useaan otteeseen kesän ja talven aikana. Syy siirtymiseen oli yksinkertainen: Haka ei tarjonnut uutta sopimusta ja ne halusi muutosta joukkueeseen. Hakalla onkin vaihtunut puolet viime kauden joukkueen rungosta ja uusia pelaajia on tullut sisälle. TPV:n runko on onneksi pysynyt kasassa ja siihen on ollut helppo tulla mukaan. Kentältä löytää kaverit paremmin ja pelaaminen on selkeää.

                               Juho näyttää taklaamisen mallia Hakan paidassa (kuva: Keskipohjanmaa-lehti)

Oliko sinulla jatkon suhteen muita vaihtoehtoja kuin TPV? Vai ehditkö edes olla ”vapailla markkinoilla” kovin kauan ennen päätöksen tekoa?

Muutamaan joukkueeseen otin yhteyttä kauden jälkeen, mutta mitään konkreettista ei ollut. Omalta osaltaan vaikutti myös se, että perheeseen syntyi marraskuussa toinen poika ja oli vielä asunto myymättä Tampereella. Tuli sellainen olo, ettei ainakaan tällä erää halua lähteä minnekään kauas pelaamaan. Kun olin tehnyt päätöksen, niin en oikeastaan miettinyt muita vaihtoehtoja kuin TPV.

Muutaman viime vuoden aikana TPV on saanut Hakasta kovia vahvistuksia. Oliko tällä pelaajaliikenteellä merkitystä päätökseesi?

Kyllä se vaikutti omalta osaltaan, että muitakin oli siirtynyt tänne pelaamaan. Iso tekijä oli myös se, että TPV:llä on iskukykyinen joukkue kakkoseen ja halu nousta ylöspäin.

Olitko seurannut Hakan vuosinasi TPV:n otteita tai kakkosta muutoin? Ja pelasithan itsekin aikanaan kakkosessa, mitä sarjasta jäi tuolloin mieleen?
Kyllä TPV:tä tuli seurattua, mutta lähinnä livetulosten kautta. Varsinkin viime kauden alku oli lupauksia herättävä ja toivoinkin, että TPV olisi mennyt nousukarsintoihin ja siitä ykköseen. Peleissä en ole juuri kerennyt käymään, mutta joitakin kertoja kuitenkin. Kakkosessa pelaamisesta jäi mieleen, että monella joukkueella oli halua mennä ykköseen. Sarjassa oli myös paljon nuoria urallaan eteenpäin pyrkiviä pelaajia, mikä johti siihen, että peli oli välillä päästä päähän menoa. Sarjasta löytyi myös ”pelimiehiä”, jotka olivat pelanneet aiemmin urallaan korkeammalla sarjatasolla mutta syystä tai toisesta pelasivat nyt kakkosta.

Löytyykö TPV:n ja Hakan harjoitusmetodeista mainitsemisen arvoisia eroja? Millä tavalla esimerkiksi ero sarjatasoissa näkyy?
Suurin ero löytyy varmaan harjoitusmääristä ja -ajoista. Hakassa treenattiin kuudesta kahdeksaan kertaan viikossa ja harjoitukset pidettiin aamuisin. Myös tuplatreenipäiviä oli kahdesta kolmeen kappaletta viikossa. Sellaiseen ei ole itsellä ollut samanlaista mahdollisuutta Pallo-Veikoissa, koska töissä on käytävä. Huomattava ykkösen ja kakkosen välinen ero on se, että ykkösessä aikaa on vähemmän ja päätökset täytyy tehdä nopeammin. Myös pelaajien taitotaso ykkösessä on piirun verran parempi.

Vallitsiko Valkeakoskella pukukopissa erilainen tunnelma? Hakassahan on kuitenkin yleensä enemmän vierastyöläisiä ja muilta paikkakunnilta saapuneita, vaikuttaako tuollainen porukan ryhmäytymiseen ja yhteishenkeen?

Viime kaudella meillä oli Hakassa erinomainen joukkuehenki kuten myös nyt TPV:ssä. Itse koen, ettei se kauheasti vaikuta mistä porukka on kotoisin. Ihmiset on muutenkin erilaisia ja tulee ainakin vähän erilaista näkökulmaa asioihin. Molemmissa joukkueissa on ollut aika rento tunnelma kopissa, mutta kun on menty kentälle, niin silloin on tehty kunnolla töitä.

Pallo-Veikkojen joukkue on varsin nuori. Oliko Hakan porukka merkittävästi erilainen ikärakenteeltaan? Tuntuuko, että meillä on kuitenkin tarpeeksi kokemusta ja näkemystä omaavia pelaajia, jotta voimme taistella tosissaan noususta?

Ikärakenteeltaan joukkueet ovat aika samanlaisia. Hakassakin oli suhteellisen nuori joukkue, höystettynä muutamalla kokeneemmalla pelaajalla kuten Multasen Kaitsulla. TPV:ssä on tällä hetkellä aika samanlainen tilanne. En ainakaan itse näe estettä sille, miksei voitaisi taistella noususta. Ollaan talvella osoitettu joissain peleissä, että meillä on kaikki rahkeet nousta ykköseen. Se vaatii sitä, että tehdään tarpeeksi töitä ja pelataan omalla tasollamme.

Mitä ajatuksia kausi Pohjoislohkossa herättää? Ovatko kaikki joukkueet uusia tuttavuuksia? Ainakin matkustamiseen olet onneksi tottunut jo ykkösessä, mikä voi vaatia useimmille paltsaristeille hieman totuttelua.

Kun kuulin meidän olevan pohjoislohkossa, niin ajattelin aluksi, että pelireissut on pitkiä. Mutta kun aloin tarkemmin katselemaan, missä kaikkialla käydään pelaamassa, niin ei ne matkat mitään älyttömiä ole. Tornion ja Oulun reissut vie vähän kauemmin aikaa, mutta muuten ollaan ihan siedettävissä mitoissa. Ykkösessä tottui jo reissaamaan ja varsinkin Kemissä, missä jokainen matka kesti koko päivän lukuunottamatta Oulua. Toki mieluummin pelaisin pelejä lähempänä, mutta niillä mennään mitä on. Muutama joukkue on tuttu kakkosen ajoilta, mutta pelaajat on varmaan vaihtuneet, joten siinä mielessä voidaan puhua uusista tuttavuuksista. Innolla tässä jo odotellaan kauden alkua.

Kausi pyörähtää siis toden teolla käyntiin kuukauden päästä Närpiössä. Mitkä ovat omat tavoitteesi kaudelle? Entä urallesi jatkossa?

Omiin tavoitteesiini kuuluu pelata hyvä, ehjä kausi ja olla joukkueen johtavia pelaajia. Mitä vähemmän päästetään maaleja, sen parempi. Tulevaisuutta ajatellen haluaisin pelata vielä korkeammalla sarjatasolla. Toivon ja uskonkin, että niin myös tapahtuu. Ja mikäpä olisi sen parempaa, kuin nousta TPV:n kanssa ykköseen.

Naulan kantaan. Kiitos Juholle näistä pohdinnoista ja peleissä nähdään!