”Tavoite on päästä ammattilaiseksi”

Paltsaristissa jatkuvat kevätkaudella jo viime vuodelta tutut pelaajahaastattelut. Ensimmäisenä utelujen kohteeksi pääsi Paavo Näykki. Hän on hyvä esimerkki TPV-junnusta, joka on nostanut tasoaan vuosi vuodelta edeten aina edustusjoukkueeseen saakka. Eikä miehen kunnianhimo ole vielä tällä tasolla tyydytetty, vaan tavoitteet ovat huomattavasti korkeammalla. Jalkapallo ja TPV tuntuvat olevan Paavon elämässä läsnä päivittäin. Mahtavaa, että saamme nauttia tälläkin kaudella näin vahvasti jalkapallolle omistautuneen pelimiehen otteista. Verkot tötterölle, Pave!

Mistä sait kipinän jalkapalloon? Miten vanhempasi kannustivat sinua? Onko sinulla taustaa muiden lajien parista?

Jalkapallohommat on alkaneet siitä kun ensimmäisen kerran näin pallon. Kävellä en osannut mutta potkia osasin. Kun isä otti kainaloista kiinni ja vei pallon kohdalle, niin jalat alkoi käymään ja pallo alkoi liikkua. Isä oli ensimmäinen valmentajani, kun alotin jalkapallon TPV Härmälässä ja on ollut huoltajana ikäkausijoukkueissa. Äiti puolestaan alkoi olemaan koko pelin kunnossa vasta pari vuotta sitten, kun kökötti katsomossa täydet 90 minuuttia, mutta onnenpotkun persuuksille on antanut pienestä pitäen.

Muitakin lajeja on kokeiltu. Esimerkiksi sirkusta, salibandya ja tennistä. Tykkään myös käydä kokeilemassa uusia lajeja ja tietenkin talvella pitää käydä muutamat ’’UJ:t’’ vetämässä.

Oma jalkapalloinnostukseni alkoi vakavasti varmaankin Meksikon MM-kisojen lähetyksiä seuratessa. Onko sinulla joitain tärkeitä säväyksen tehneitä kisamuistoja? Ketkä olivat ihanteitasi nuorempana?

Todellinen jalkapallon seuraaminen alkoi vuoden 2006 MM-turnauksesta. Niissä kisoissa valitsin oman suosikkipelaajani Zinedine Zidanen. Täydellistä ylivoimaa aina finaalin jatkoajan 18 peliminuutille asti, missä vintti sitten pimeni. Piti löytää aika nopeasti uusi lempipelaaja, kun Zidane lopetti siihen oman uransa ja niin aloin seuraamaan jalkapalloa toden teolla.

Mikä on ollut tähänastisen urasi mieleenpainuvin peli? Minkä vuoksi?
Vaikka Ylisen Anssi sanookin, että KuPS-peli meni jo, niin silti ehdottomasti hienoin peli. Näin siitä huolimatta ettei voittoa tullutkaan ja tulin itse vaihdosta kentälle. Pynsän tunnelma oli mahtava ja maalin tekeminen siinä pelissä oli hienoa. Edes polviliukutuuletus tekonurmella ei tuntunut missään ennen seuraavaa aamua.

Oletko koskaan kärsinyt vakavista loukkaantumisista tai onko urasi muuten ollut vaakalaudalla?

Kerran kepit on ollut kädessä, kun vasemmasta nilkasta murtui pieni luu. Meni pari kuukautta ja olin takasin kentillä. Oikeastaan pieniä loukkaantumisia on ollut paljon, mutta ei mitään isompaa.

Minkälaisen arvosanan antaisit itsellesi viime kaudesta? Mihin olit tyytyväinen, entä pettynyt?
Viime kausi oli omalta osin erikoinen. Alkukauden seitsemän ensimmäistä peliä pelasin mielestäni hyvin, mutta sen jälkeen tuli jonkun näkönen notkahdus. Koko joukkue oli vähän sekasin ja oma pelikään ei kulkenut. Loppukauteen sain kuitenkin itseluottamuksen kohdilleen, kun TamU kaatui Tammelassa 4-0 ja onnistuin maalinteossa. Tuntui siltä, että kaikki mitä kentällä tein onnistui. Pelasin viime kauden linkkiä ja nyt olen pelannut keskikentän keskustassa, mikä on minulle mieluisin pelipaikka. Uskon, että nyt kun olen päässyt takaisin omalle paikalleni, niin peliesitykset nousevat ja Tammelan yleisö näkee uuden Näykin.

Mitä osa-alueita haluat kehittää pelaamisessasi eniten?
Tasaisuus peleissä on mielestäni isoin kehityskohteeni. Välillä pelaan omalla tasollani ja välillä sen alle, kun pitäisi pelata pelistä peliin omalla tasolla.

Oliko TPV sinulle ainoa vaihtoehto jatkon kannalta vai tuliko kyselyjä muistakin seuroista? Mikä on parasta TPV:n joukkueessa, mitä jäisit kaipaamaan muualla?

Ei tullut kyselyitä muualta, mutta harkitsin todella pitkään, että lähtisin testille johonkin ykkösen joukkueisiin. Tavoitteeni on aina ollut päästä ammattilaiseksi ja sinne aion vielä päästä. En ollut vielä valmis lähtemään korkeammalle ja Innasen Mikko oli yksi syy miksi halusin vielä jäädä punakoneeseen. Uskon, että tänä vuonna meillä on kaikki edellytykset nousta ykköseen. Mikään ei olisi niin hienoa, kuin se että 16 vuoden urani TPV:ssä palkittaisiin nousulla.

Päädyimme pohjoislohkoon, joka asettaa haasteita varsinkin pitkien pelireissujen suhteen. Mitä hyviä puolia lohkovaihdoksesta mielestäsi löytyy?

Omasta mielestäni pohjoislohko on hyvä asia. Tampere-Helsinki -väli tuli jo hieman liian tutuksi. Sen lisäksi pääsemme nyt pelaamaan erilaisia joukkueita vastaan. Luulen myös, että joukkue tiivistyy pitkien pelimatkojen vuoksi yhtenäisemmäksi.

Minkälaisia toiveita ja odotuksia sinulla on tätä kautta ajatellen? Viime kausihan oli kiistaton pettymys, onko joukkueella nyt jo liikaakin paineita onnistua? Paineita tai ei, niin jokaisen jätkän pitäisi uskaltaa pelata omalla tasollaan. Viime kaudella tuntui, että pelättiin hirveästi virheitä ja niinhän sen ei pitäisi olla. Tiedän, että tänä vuonna asiat muuttuvat ja uskalletaan pelata ahtaista väleistä ja ollaan kaikin tavoin röyhkeämpiä.

Sinut valittiin joukkueen toiseksi varakapteeniksi. Millä mielillä otit luottamustehtävän vastaan?

Tuli kyllä ihan puskista, että jätkät äänesti varakapteeniksi. Olen tietenkin otettu, että jätkillä on luottoa muhun. Pyrin ottamaan vastuuta entisestään ja näyttämään omalla tekemiselläni esimerkkiä. KPV-pelissä pääsinkin ensimmäistä kertaa laittamaan C:n käteeni, ja kyllä siitä jollain tavalla lisää virtaa sai.

Mihin muuhun käytät päiväsi jalkapallon lisäksi?

Aloitin opiskelut Vierumäellä viime syksynä ja nyt olen marraskuun alkuun asti työharjoittelussa TPV:n hommissa. Vedän Riihimäen Waltterin ja Ylisen Tomin kanssa joka maanantai ja torstai B-poikien treenejä. Lisäksi vedän yhdelle C14-junnulle joka tiistai oheisharjoittelua. Olen myös joka tiistai ja keskiviikko toisissa töissä. Tomin ja Waltterin kanssa aloitamme myös kiertämisen kouluissa ja eskareissa, että saisimme futisklubille lisää jäseniä. Lisäksi autamme TPV:n viestintää sosiaalisessa mediassa tekemällä videoita ja pelaajaesittelyitä.

Tampereelle puuhataan uutta jääkiekkoareenaa mutta onneksi myös Tammelan jalkapallostadionia. Jalkapallo tuntuu tästä huolimatta olevan jatkuvasti alakynnessä jääkiekolle suunnattujen resurssien suhteen. Millä keinoilla saisimme nostettua jalkapallon arvostusta entisestään Tampereella ja koko Suomessa?

Pitäisi ensin saada junnut valitsemaan jalkapallo jääkiekon sijasta. Todella monta lahjakasta junnua on valinnut ja valitsee jääkiekon. Tuntuu, että Suomessa jääkiekko on todella iso juttu vaikka maailman mittakaavassa todellinen lilliputtilaji. Suomessa pitäisi alkaa tekemään asioita ammattimaisemmin jalkapallon suhteen, mikä tarkoittaa tietenkin, että jalkapalloon pitäisi saada enemmän rahaa.

Mitä toivot uraltasi jatkossa? Onko sinulla joitain siihen liittyviä unelmia tai haaveita?
Kuten aiemmin totesin, niin tavoite on päästä ammattilaiseksi. Siitä en tule luopumaan ennen kuin olen tavoitteeseeni päässyt.

Cupin avauspeli sujui mallikkaasti ja seuraavaksi vastaan asettuu Jaro. Minkälaisin tavoittein TPV lähtee tuohon kamppailuun? Entä mitkä ovat omat mietteesi ennen peliä?
Jaro-peliin ei lähetä sillä asenteella, että saataisiin vain hyvä tulos. Lähdemme voittamaan peliä ja pelaamaan hyvää ja rohkeaa jalkapalloa. Toivon ja uskon, että jokainen jätkä uskaltaa pelata eikä tyydy 0-0 -lukemiin. Toivotaan, että paljon katsojia saapuu paikan päälle ja saadaan punakone jylläämään nimensä veroisesti. Tervetuloa!

Kiitos ajastasi ja nähdään peleissä!