Otteluennakko TPV-Atlantis, su 19.6. klo 18.30 @Tammela

Arvoituksellinen Atlantis saapuu Tammelaan

Fc Atlantis on yksi Kakkosen mielenkiintoisimmista ryhmistä. Seura on jo perinteisesti ollut varsin monikulttuurinen, erityisesti vahva afrikkalaisvaikutus on tuonut väriä niin kentälle kuin lehtereille. Monen jalkapalloihmisen ymmärrys Atlantiksen toimintamallia kohtaan on kuitenkin ollut vähäinen. Esimerkiksi palkanmaksun suhteen on ollut toisinaan ongelmia, eikä junioritoimintaan ole panostettu aina johdonmukaisesti. On kuitenkin hyvä muistaa, että köykäisiä organisaatioita on Kakkosen tasolla useita ja että raha on tiukassa seuralla kuin seuralla.

Historian taakka ja se tosiasia, että Atlantis tekee asiat toisin, tekevät seurasta helpon maalitaulun. Se, onko Atlantiksen monikulttuurisuus harkittu linja vai enemmänkin keino pitää edustusjoukkue Kakkosen tasolla, on kysymys erikseen. Seikat eivät tietenkään sulje toisiaan pois. Atlantis FC on joka tapauksessa tarjonnut muualta tulleille mahdollisuuden olla aktiivinen osa suomalaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa. Niukat resurssit avaavat tietysti portit myös lieveilmiöille, joita on jouduttu selvittelemään raastuvassa asti.

John Digha on osa Atlantiksen pitävää puolustuslinjaa. Kuva Juhani Järvenpää.

Kysymys tulorajoista ei ole yksinkertainen

Esimerkiksi oleskeluluvan saanti Suomessa edellyttää sellaista toimeentulotasoa, jota harva Kakkosen seura pystyy tarjoamaan. Myös TPV:llä on tästä kokemusta muutaman vuoden takaa, kun Ayao Sossou joutui jättämään Suomen, koska maahanmuuttovirasto katsoi alle tuhannen euron kuukausitulot riittämättömiksi Suomessa asumiseen. TPV:n ja Atlantiksen tapaukset eroavat kuitenkin siinä, että TPV:n ja Sossoun välisissä velvoitteissa ei ollut mitään epäselvää. Suhteet olivat lämpimät ja Ayao toimi pelaamisen ohessa mm. akatemiavalmentajana.

Atlantiksen ja Salma Kamaran tapaus on toisenlainen. Käräjäoikeuden mukaan Atlantis on jättänyt velvoitteensa hoitamatta ja tuomittiin korvausvelvolliseksi. 14.5. YLE Urheilun jutun mukaan tuomio ei ollut vielä lainvoimainen ja Atlantis ilmoitti hakevansa tuomioon muutosta. Tapauksessa lienee monia muuttuvia tekijöitä ja tarkastelupintoja.

On helppo kysyä, mikseivät seurat tällaisessa tilanteessa järjestä esim. osa-aikatyötä pelaajilleen tai tarjoa muunlaisia tukitoimia maassaolon turvaamiseksi. Jalkapallotodellisuus on kuitenkin toisenlainen. Seurat pyörivät pitkälti vapaaehtoisvoimin ja vähäisen julkisen tuen varassa. Riittävien resurssien luonti vaatii riittävää alkupääomaa ja myös riskinottoa. Vain harva organisaatio ylipäätään millään toimialalla pystyy toimimaan tehokkaalla ja järkevällä tavalla oman ydinosaamisensa ulkopuolella.

Realismin ja idealismin häilyvä raja

Suomen Palloliiton säännöt muuttuivat täksi kaudeksi siten, että ei-EU-maista tulevan pelaajan on saatava vähintään 1173 euroa kuussa kolmella ylimmällä sarjatasolla. Ajatus on varmasti hyvä, mutta Kakkosen tasolla epärealistinen. Tuloraja saattaa tukea suomalaisten juniorien peluuttamista, mutta samalla se rajaa mahdollisuuksia maahanmuuttajilta, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Tilannetta voi tavallaan verrata turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämiseen liittyviin tulorajoihin. Tilastokeskuksen entisen kehittämispäällikön, Pekka Myrskylän, tutkimustulosten mukaan vain 20 prosenttia suomalaisperheistä yltää turvapaikanhakijoilta vaadittuun 2600 euron nettotuloihin kuussa. (Kts. AL:n juttu) Maahanmuttoviraston mukaan raja on käytännössä alhaisempi n. 1700 euroa. Monelle maahanmuutajalle tuokin on kova lukema.

Ideaalimaailmassa pienetkin urheiluseurat olisivat niin kytkeytyneitä paikalliseen yhteisöön ja liike-elämään, että tällaisiin ongelmiin pystyttäisiin kehittämään rakenteellisia ratkaisuja. Elämme kuitenkin reaalimaailmassa ja suomalaisessa futiksessa se maailma on toisinaan karu.

Empiirisistä tosiasioista ei koskaan voi suoraan päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Tämä on moraalifilosofian yksi perustavista ajatuksista, joka oikeuttaa unelmoimaan eettisesti eheämmästä maailmasta. Se ei kuitenkaan ole vain jalkapallon, saatikka yksittäisen seuran tehtävä, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Varmaa kuitenkin on, että hyvää tarkoittava lainsäädäntö tuottaa toisinaan yksilötason tragedioita.

Atlantiksen kausi on ollut erittäin vähämaalinen

Takaisin viheriölle. Viime kaudella Atlantis pelasi todella kaksijakoisen sesongin. Kokoonpano ei ollut lähelläkään valmis, kun kausi käynnistyi ja heinäkuun alussa näytti siltä, että Kolmonen kutsuu varmuudella. Vahvistusten myötä tahti muuttuu totaalisesti. Atlantis pelasi 12 ottelun sarjan, jossa se hävisi vain ylivertaista Fc Honkaa vastaan. Syksyn koleudessa tahti kuitenkin hyytyi ja sarjapaikka varmistui viimeisen ottelun tasapelillä Ilves-Kissoja vastaan.

Lähtö kaudelle 2016 on ollut huomattavasti ryhdikkäämpi. Harjoittelu aloitettiin jo marraskuun puolella, uusi päävalmentaja Markku ”Fana” Palmroos astui ruoriin vuodenvaihteessa ja pelaajarinkiä laajennettiin. Moni edelliskauden avainnimistä jatkaa kokoonpanossa.

Lähtökohdat kauteen oli kohtuu hyvät, aika moni pelaaja jatkoi ja valmistautuminen kauteen alkoi ajoissa. Silti on ollut vaikeaa. Miksi näin?

- Meillä on aika paljon loukkaantumisia, pahimmillaan seitsemän avauksen miestä sivussa eri syistä johtuen. Pääsimme treenaamaan isolla ringillä, mutta näin laaja poissaolo vaikuttaa vähän väkisinkin. Saamme jalkeille ihan ok kokoonpanon ja junnupuolen pojat kasvavat, kun saavat minuutteja alleen.

Eemeli Lohvansuu kerää kiitokset niin valmentajalta kuin managerilta. Kuva Juhani Järvenpää.

Erityisesti silmiin pistää Atlantiksen vähämaalisuus. Takavuosina Atlantis on tullut tutuksi jenginä, jonka matseissa sattuu ja tapahtuu. Nyt seitsemän ottelun jälkeen maalisuhde on 3-7. Vain kärjen Fc Honka ja Fc Espoo ovat päästäneet vähemmän maaleja. Toisaalta oma viimeistely on sarjan heikointa.

- Me olemme saaneet ihan hyviä paikkoja ja peli on ollut yritteliästä, mutta pallot eivät ole löytäneet tietään pussiin. Omiin on mennyt seitsemän maalia seitsemässä pelissä ja lukema on Kakkoseen ihan hyvä. Meillä on hyvä puolustuslinja, ok keskikentän pohja ja maalivahtimme on ollut hyvä.

Vaikka moni pelaaja jatkoi edellisvuoden ryhmästä, myös uusia vahvistuksia saapui talven aikana. Erityisesti uudet brittipelaajat saavat Fanalta kehuja.

- Englannista tullut Nathan Okye on pelannut topparina hyvin Pierre Nlaten kanssa. Myös toinen britti Bobby Vaughan on onnistunut. Nuoret pojat Dima Platonenko ja Erik Virolainen lukeutuvat onnistujien joukkoon.

”Kaikki hienostelu jää pois”

Sunnuntain pelistä poissa ovat Aki Tuovinen, Vyrtyt Rexhebi, Adams Diabate, Alan Arruda ja brasilialainen André. Nico Weckströmin kausi on loukkaantumisesta johtuen ohi. Sen sijaan sarjan mielenkiintoisimpiin pelaajiin lukeutuva Sierra Leonen Obi Metzger saatetaan nähdä tositoimissa. Miehen liike ei enää päätä huimaa, mutta pelinäkemys paikkaa – ainakin osittain – fyysisiä puutteita.

- Alkukaudesta pyrimme pitämään palloa, sillä meillä oli aika taitava keskikenttä. Nyt loukkaantumisten ja muun myötä olemme muuttaneet pelityyliämme vähän selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi.

Palmroos on suomalaisen jalkapallon ystäville tuttu nimi jo vuosikymmenten takaa. Fana on toiminut pitkän pelaajauransa jälkeen mm. HJK:n organisaatiossa ja kerryttänyt päävalmentajakokemusta mm. EIF:n ja BK-46:n ruorissa. Miesten A-maajoukkueen maalivahtivalmentajan pesti lienee näkyvin. Atlantiksessa meneillään on nyt toinen kierros.

Atlantiksessa tunnetusti kulttuurit kohtaavat. Onko Atlantiksessa valmentamisympäristönä jotain poikkeuksellista tai omalaatuista?

- No kieliähän puhutaan paljon, se tuo omat haasteensa. Mun valmennuskieleni on fudisenglanti. Olen ollut Klubin mukana kolmella vuosikymmenellä ja ammattilaisympäristössä valmentaminen on erilaista. Kakkosessa käskyttämistä on paljon enemmän, mä vaadin kundeilta aika paljon. Kun kaverit oppivat tuntemaan mun taustat, alkoi homma rauhoittua.

- Joka puolella Kakkosessa joutuu vähän patistaan tekemään duunia, että ei tämä siinä mielessä paljoa poikkea muista jengeistä. Määrällisesti treenaamme aika vähän, harjoitusajat ja vuorot ovat haasteellisia, joten kaikki hienostelu jää pois. Se käytettävissä oleva puolitoista tuntia pitää tehdä tiukkaa duunia. Jostain on pakko karsia. Talvellakin keskityimme aika paljon juoksemiseen, että pojat olisivat kondiksessa. Näin se menee tällä tasolla usein muuallakin.

Juho Mattila on pelannut täydet minuutit kuluvalla kaudella. Kuva Janne Pirinen.

TPV:lläkin vaikeaa

Pallo-Veikkojen startti kauteen oli komea. Fc Hongan kaatamisen jälkeen odotukset nousivat pilviin. B-lohko on kuitenkin osoittanut arvaamattomuutensa. Erityisen vaikeaa TPV:llä on ollut niissä otteluissa, jotka arvioidaan ennalta näytösluonteisiksi. Vastustajan vetäytyvä puolustus ja alhainen pelitempo ovat olleet vaikea yhdistelmä Punakoneelle.

TPV-valmentaja Anssi Ylinen, antaako TPV liian helpolla vastustajan määritellä ottelun rytmin ja intensiteetin?

- Totuus tuloksen takana on se, että olemme pelanneet aika huonosti jo jonkin aikaa. Kevät meni vielä hyvin, sitten olemme alisuorittaneet, vaikka pisteitä on saatu. Esimerkiksi Klubi 04 vastaan olimme pelillisesti aika heikkoja. Yleisön silmissä tämä unohtui, koska tuli selvä voitto.

- Ennakolta hyviä joukkueita vastaan olemme puolustaneet kurinalaisesti ja iskeneet vastaan. Niissä otteluissa, joissa olemme hallinneet peliä, emme ole onnistuneet. Tiedän että meissä on potentiaalia ihan älyttömästi enemmän.

Erityisesti viime ottelu EsPaa vastaan oli yllättävä. Vain yhden maalin koko kaudella tehneet espoolaiset pistivät pallon TPV-verkkoon peräti kolmasti. Mohammed Koroman ulosajo selittää osittain tulosta, mutta ei likimainkaan täysin.

- Jos emme puolusta hyvin, emme myöskään hyökkää hyvin. Johdimme tauolla 1-0, mutta olimme huonoja. Tauon jälkeen tuli vähän parempi vartti, joka päättyi Mohammed Koroman ulosajoon.

- Maanantain harjoituksissa vietimme tunnin kopissa, jossa kaikki saivat purkaa sitä, miten menee. Yleisesti ottaen pelaajat olivat sitä mieltä, että he alisuorittavat. Ei ole niin, että TPV pelaa huonosti. Meitä oli kopissa kaksikymmentä ihmistä ja se on meidän jokaisen toiminnasta kiinni. Kävimme läpi onnistumiset ja kehittämisen paikat eritellysti. Mielestäni tiistain harjoitukset olivatkin sitten erinomaiset. Pelaajat ovat ne, jotka tekevät tuloksen ja heille pitää antaa vastuuta. Kun alamme voittamaan – ja me alamme – ei se ole Listenmaan tai Ylisen ansiota.

- En usko huutamiseen. Välillä voi nostaa ääntä, mutta pitkässä juoksussa se ei johda mihinkään. Olen sen verran anarkisti itse, että jos minulle joku rupeaa huutamaan, nostan karvat pystyyn ja lähden menemään tai haistatan pitkät. Enkä usko, että olen mikään erikoinen ihminen, vaan niin tekee aika moni muukin.

Maaleja on tehtävä

TPV on tällä hetkellä sarjassa neljäntenä. Pykälää ylempänä löytyvään BK-46:een rakoa on viisi pistettä, joten TPV:n olisi syytä oppia voittamaan myös sellaiset ottelut, joissa vastustaja päättää pelata nihilististä jalkapalloa. Sellaisen nimittäminen anti-futikseksi olisi helppoa, mutta lajin luonnetta vääristävää. Pelin hienous löytyy taktisista variaatoista ja toisinaan silkasta tuurista. Dogmaattisuuteen pyrkivässä futiksessa on oma viehätyksensä, mutta sitä löytyy myös kaaottisemmasta tunnetason tahtofutiksesta. Kakkosessa nähdään näitä kumpaakin ja kaikkea siltä väliltä.

Valtteri Käpyaho on löytänyt otteisiinsa tasaisuutta. Kuva Janne Pirinen.

Atlantiksen miehistöstä löytyy taitoa ja yllätyksellisyyttä, mutta myös todistetusti kykyä organisoituun puolustuspeliin. Maalinteko voi olla TPV:lle kova haaste.

- Atlantis puolustaa hyvin, joukkue osaa vetäytyä ja linjan selustaan on vaikea pelata. Puolustuslinja on varmaankin Atlantiksen vahvin osa-alue.
- Meidän otteet ovat olleet liian varovaiset. En tiedä onko tämä seurausta puolustuspelaamisemme taktisesta harjoittelusta, jota on ollut paljon. Pallonmenetyksen jälkeen pelaajat menevät hyvin muotoon, mutta joskus pitäisi iskeä kimppuun sikana ja riistää pallo. Katsomoon tämä saattaa näyttää jopa haluttomuudelle. En usko ollenkaan, että tästä on kyse, vaan taktiikan tuottamasta varovaisuudesta. Myös kova prässi on mahdollista, mutta se vaatii koko jengin yhtäaikaista toimintaa, muistuttaa Ylinen.

Sunnuntaina TPV:n riveistä puuttuu Mohammed Koroma pelikiellon vuoksi, lisäksi Teppo Syrjäsen hankaluudet jatkuvat edelleen.