Paltsaristi: maaliskuuta 2016

Pitkä odotus päättyy, kun pallo liikahtaa keskiympyrästä ensi lauantaina kello neljän jälkeen. Takana on jälleen yksi pitkä ja pimeä talvi korvikkeiden, kuten Valioliigan ja Mestareiden liigan, parissa. Kevät henkii betoniseinien ja muovipinnoitteiden läpi. On Suomen Cupin aika.

Veijo Meri julkaisi vuonna 1980 romaanin Jääkiekkoilijan Kesä. Kirjan henkilökuvaus on tarkoituksellisen niukkaa, tapahtumajärjestys häilyväinen ja merkityksetön, juoni löyhän sidosteinen: lukukokemus on kaikkiaan fragmentaarinen, mutta suositeltava.

Sisällön ja mentaalisen maiseman kannalta romaanille osuvampi titteli voisi olla Jalkapalloilijan talvi. Tiedättehän te tämän pitkän vuodenajan: ajanjakson, jolloin huhut vellovat, unelmat ja pelot elävät, keskustellaan ja spekuloidaan ilman sen tarkempaa varmuutta tulevasta tai toisinaan myös kyseessä olevasta päivästä. Ja kun on kauden ensimmäisen virallisen ottelun aika, siitä iloitaan, mutta ollaan myös haikeita. Vapauden ja kaikkien vaihtoehtojen aikakausi päättyy, edessä häämöttää arki, proosallinen otteluohjelma, sarja- ja tulostaulukon mielikuvitukseton armottomuus.

Tulevana lauantaina tuo hetki on oraalla. TPV kohtaa EIF:n Suomen Cupin neljännen kierroksen ottelussa.

Risto Vihinen tekee paluuta TPV:n takalinjoille loukkaantumisen jälkeen.

Tunteikas talvi

Jalkapallokannattajan talvi on ollut myös paltsaristien joukoissa mielenkiintoinen. Syystalvella TPV:n edustuksen tulevaisuudesta oltiin kannattajien piirissä hiukan huolissaan. Kirjoitin asiasta omia tuntojani ruotivan pamfletin paltsaristin sivuille. Lähinnä pelättiin sitä, että kauteen 2016 lähdetään aivan liian kokemattomalla joukkueella. Talven mittaan nämä huolet ovat osoittautuneet täysin liioitelluiksi.

Kokeneesta kaartista muualle ei siirtynyt yksikään sellainen nimi, jota lehtereillä erityisesti jäätäisiin kaipaamaan. Tulopuolella sen sijaan oli ilahduttava yhdistelmä paluumuuttajia ja uusia tulokkaita. Viimeisin värväys, sukujuuriaan myöten teepeeveeläinen Jari Nikkilä, varmisti lopullisesti sen, että kokoonpanossa on tarvittava määrä pelikokemusta. Etenkin puolustuksen kombinaatio vaikuttaa lupaavalta: löytyy niin pallollisesti vahvoja pelaajia (kuten Nikkilä ja Tommi Smeets) kuin kalustoa karkeampaan rouhintaan (esim. Risto Vihinen ja Kimmo Lahti).

Talvi oli kuitenkin myös raskas. Erityisesti neljän lupaavan nuorisopelaajan siirtyminen TPS:n riveihin nostatti tunteita. Hetken tuntui, että seuran tulevaisuus olisi loikannut Turkuun – miksi kaikista maailman kolkista juuri Turkuun?

On kuitenkin muistettava, että TPS on osoittanut olevansa Suomen johtavia pelaajakasvattamoja. Poikien ja heidän taustojensa ratkaisu on siinä mielessä ymmärrettävä. Lisäksi Severinon veljesten, Pekka Mattilan ja Abukar Mohamedin pitäminen väkisin tai rahan avulla Tampereella olisi ollut riski, joka ei välttämättä olisi kannattanut. Vain aika näyttää mihin suuntaan nämä pelaajat tulevat kasvamaan. Toivotaan, että näemme pojat Pallo-Veikkojen paidassa vielä tulevaisuudessa, mieluiten Veikkausliigaviheriöillä. Ja onneksi menivät sentään Turkuun, eivätkä vaikkapa Ilvekseen.

Johdonmukaista valmistautumista

TPV:n valmistautuminen kauteen on ollut poikkeuksellisen järjestelmällistä, jos edellä mainittu episodi siirretään syrjään. Ryhmä on ollut kasassa jo kaksi ja puoli kuukautta ja joukkueharjoittelua on takana reilut kolme kuukautta. Punakoneen rattaiden pitäisi siis olla hyvin öljytyt, kun kauden viralliset koitokset alkavat Suomen cupin merkeissä.

Harjoituksista kantautuneet uutiset ovat olleet positiivisia. Uusi päävalmentaja Anssi Ylinen on otettu joukkueen sisällä erittäin hyvin vastaan.

Ylinen on myös TPV:n valmennuspäällikkö.

Anssi, mistä lähtökohdasta lähestyt harjoittelua? Mitkä ovat parhaat keinot saada pelaajat ”ostamaan” Anssi Ylisen tapa pelata jalkapalloa?

- Suoritin vuonna 2009 valmentajan ammattitutkinnon ja asia, jonka tuolloin opin, on se, että valmentaminen on ennen kaikkea ihmisten kanssa toimimista ja vuorovaikutusta. Tätä ennen minulla oli paljon kokemusta erityisesti fyysisestä puolesta. Ihmisten kanssa pitää pärjätä, että valmennus voi toimia. Minä koetan olla pelaajien auttaja ja pelaajat koettavat kehittää itseään. On mukava kuulla pelaajien pitävän tavastani toimia, sillä silloin he ovat myös vastaanottavaisia viestilleni.

- Kuri ja järjestys pitää olla. Kysymys ei ole siitä, että minun tai kenenkään pitäisi miellyttää ketään, mutta yhteistyölle pitää luoda hyvät edellytykset. Pelaajalla on oltava hyvä sisäinen motivaatio kehittyäkseen.

Ylisen valmennusmetodi on yksilölähtöinen. Jalkapallo on inhimillistä toimintaa ja kaiken keskiössä on ymmärtäminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että joukkuepelaaminen olisi yksilökehitykselle alisteista. Joukkueen toiminta edellyttää sellaisen yksilön, joka ymmärtää oman toimintansa suhteessa kokonaisuuteen. Lyhyesti kyse on siitä, että pelaajalta on turha vaatia oikeita ratkaisuja pelitilanteessa, ellei ensin ole varmistettu sitä, että pelaaja todella ymmärtää kulloisenkin toiminnan tavoitteen.

- Olen jatkuvasti kysellyt pelaajilta heidän ratkaisujensa perään. Aluksi pojat olivat vähän yllättyneitä ja varmaan luulivat, että Ylinen yrittää suolata heitä. Mutta se ei auta mitään, jos minulla on jokin ajatus päässäni, koska enhän minä siellä kentällä ole. Siksi haastan pelaajat miettimään omia ratkaisujaan. Se on haaste myös itselleni: minulla pitää olla täysin selvä ajatus siitä, mitä tehdään, muuten kusen omaan nilkkaani nopeasti. Tilanne on pedagoginen kummallekin osapuolelle.

Valmentajan on tiedettävä, mitä haluaa

Myös ryhmähenkeä on kehuttu pitkin talvea. Jotain kertoo sekin, että pienin osallistujamäärä harjoituksissa on ollut 16.

- Kävimme marras-joulukuussa poikien kanssa henkilökohtaiset keskustelut, joissa kartoitin mitä pelaajat haluavat ja odottavat. Selkeä pelitapa nousi keskusteluissa esiin. Mielestäni hyvällä valmentajalla pitää olla selkeä tieto siitä, mitä hän haluaa. Ilman tätä tietoa ei pelaajaa voi oikein opettaa.

TPV on pelannut harjoitusottelunsa aina tietyn teeman kautta. Esimerkiksi helmikuun alun Haka-ottelussa joukkue pelasi varsin aktiivista pallottoman vaiheen jalkapalloa ensimmäiset 45 minuuttia. Mitä nämä TPV:n pelilliset teemat ovat olleet?

- Meillä on ollut aina kuukauden jakso, jossa olemme harjoitelleet aina tiettyä pelin osa-aluetta. Puolustus, avaaminen ja rakentaminen, murtautuminen ja tilanteen vaihdot on nyt käyty kertaalleen läpi. Pelaajat ymmärtävät jo karkeasti, mihin suuntaan olemme menossa. Kolme ja puoli kuukautta on kuitenkin älyttömän lyhyt aika.

Onko jokin osa-alue onnistunut erityisesti?

- Vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa. Kaikilla osa-alueilla on tapahtunut oppimista. Ainakin puolustuksen osalta olemme menneet eteenpäin.

Kokemuksen lisäksi TPV sai talven mittaan riveihinsä paljon potentiaalia. Etenkin Ilveksestä saapunut Eino Ek on esiintynyt lupauksia herättävästi. Myös viime kaudella Fc Vaajakoskea edustaneen Niko Kiiverin talvi on sujunut nousujohteisesti. TPV:n omissa A-junioreissa riittää nälkäisiä edustustasolle tähtääviä pelaajia. Mainittakoon Salomo Ojala, joka on viimeistellyt A-junioreiden SM-karsinnassa jo kymmenen osumaa.

Kaiken kaikkiaan Pallo-Veikkojen talvea on luonnehtinut jatkuvuus ja valmiin perustan vahvistaminen.

EIF:n leirissä paljon vaihtuvuutta

TPV:n lauantainen vastus Ekenäs IF:n Tammisaaresta on sen sijaan viettänyt varsin turbulentin talven. Joukkue nousi vuodeksi 2015 Ykköseen pitkän tauon jälkeen. Kauteen lähdettiin melko nuorella joukkueella ja alku oli vaikea. Vahvistusten, kuten Josh Mulvany ja Chris James, myötä esitykset kohenivat. Edellissesongin viimeinen kolmannes oli vahva ja lopulta rakoa putoamisviivaan kertyi kahdeksan pistettä.

Fredrik Fladby, Douglas Silveira ja Lamin Jaiteh ovat kansainvälisen EIF:n talven tulokkaita.
(Kuva: Patric Westerlund)

Täksi vuodeksi on kuitenkin moni asia muuttunut. Noin kymmenkunta pelaajaa on suunnannut muualle. Tärkeimpinä heistä jo mainitut James ja Mulvany, sekä liigamiehistöihin siirtyneet Benjamin Källmann ja Lucas Kaufmann.

Onneksi myös Tammisaareen tulijoita on riittänyt. Heistä selkeästi tunnetuimpana mainittakoon Tamas Gruborovics, jolta löytyy liigakokemusta yli 260 ottelua. 68 osumaa ylimmällä sarjatasolla takaavat, että TPV-puolustus saa olla tarkkana Gruborovicsin kanssa. Kaikkiaan joukkue on kuitenkin arvoitus kauden alla. Paljon riippuu ulkomaalaisvahvistusten onnistumisesta.

TPV:n tavoin myös EIF sai uuden päävalmentajan talven aikana. Päävastuun otti Interin organisaatiosta saapunut Stefan Strömborg. Miehen tausta valmentajana on hiukan samanlainen kuin Anssi Ylisellä: kummallakin löytyy vahvaa osaamista fysiikkapuolelta. Paraislaisen Strömborgin oma pelaajaura kesti aina 43-vuotiaaksi asti, joten leipäpappi-mentaliteetista miestä ei ainakaan voi syyttää. Näin pitkää uraa ei tehdä, jos kehonhuolto on vajavaista.

- Oma peliura oli tosiaan pitkä. Viimeisinä vuosina pelaaminen painottui syksyyn. Talviharjoittelu ei jostain syystä ollut niin kutsuvaa kuin elokuun nurmikenttä. Taidan olla Pargas IF:n edustusjoukkueen historian iäkkäin pelaaja. Mutta enää ei ole sitä vaaraa, että minut nähtäisiin kentällä, Strömborg naurahtaa.

Päävalmentajakokemusta miesten edustustasolla Strömborgilla on vasta vähän. Etenkin talvikaudella valmennusvastuuta on ollut jakamassa Jens Mattfolk.

Monipuolisuus painottuu pelaajarekrytoinnissa

Stefan Strömborg, joukkue on muuttunut todella paljon viime vuodesta. Miltä EIF:n joukkuepelaaminen tällä hetkellä näyttää?

- Meillä on vasta kaksi ottelua takana, jossa olemme pelanneet runkomiehistöllä. Kaikki on toki vasta aivan alkuvaiheessa. Koko joukkueen puolustuspelaaminen ja pelin avaaminen ovat olleet painoalueina tässä vaiheessa, muu rakentuu sitten pikku hiljaa kauden edetessä.

Stefan Strömborgin oma pelaajaura jatkui harvinaisen pitkään. (Kuva: Patric Westerlund)

Onko joukkueen kesken jo ollut puhetta tulevan kauden tavoitteesta?

- Ei meillä joukkueen sisällä ole ollut vielä puhetta tästä. Enemmänkin kyse on siitä, miten peli mobilisoidaan kulloisessakin ottelussa ja tilanteessa. Myös kauden aikana painotus on pelillisissä asioissa. Ulkopuoliset tavoitteet ja toiveet eivät saisi vaikuttaa joukkueen arkeen.

Millaista jalkapalloa toivoisit EIF:n pelaavan tulevalla kaudella?

- Pyrin siihen, että EIF kontrolloi pelitapahtumia. Että tiedämme, millaisessa tilanteessa pyrimme hyökkäämään nopeasti, milloin hitaammin, miten puolustamme eri tilanteissa ja niin edelleen. Pelin kontrollointi ei tarkoita samaa asiaa kuin pallonhallinta, vaan on laajempi kokonaisuus.

Joukkueessa on kiistämättä paljon potentiaalia, mutta riittääkö kokoonpanon leveys?

- Etsimme edelleen ainakin kahta pelaajaa, erityisesti keskikentälle kaipaamme vahvistuksia. EIF toimii pienellä budjetilla, joten pelaajien ja pelipaikkojen kierrätys on meille tärkeää. Olemme hankkineet sellaisia pelaajia, jotka pystyvät tarvittaessa pelaamaan erilaisissa rooleissa. Tämä on ollut yksi rekrytointikriteeri. Meillä ei ole sellaista mahdollisuutta, että jokaiselle pelipaikalle löytyisi tuplamiehitys.

Millainen Etelä-Uudenmaan futisskene on? On Karjaata, Hankoa, Tammisaarta ja joka paikkakunnalla tuntuu löytyvän ylpeyttä siitä omasta touhusta. Onko futis alueen ykköslaji?

- Kun minua pyydettiin EIF:n valmentajaksi, oli yksi painava syy pestin vastaanottamiseen se, että tiesin pääseväni jalkapallopaikkakunnalle. Futis on alueen ihan selvä ykköslaji. EIF:n otteluissa on väkeä paikalla 800-1000 katsojaa. Jos tätä suhteuttaa väkilukuun, tarkoittaa se sitä, että esimerkiksi Tampereella jalkapallo-ottelussa yleisöä olisi paikalla noin 20 000 katsojaa.

Pienuus on joskus voimavara

EIFssä on suhteellisen paljon ulkomaalaisia, mitä mieltä paikallinen futisyleisö on ollut tästä?

- Pelaajaryhmä on ollut Tammisaaressa kansainvälinen jo pitkään, joten se tavallaan kuuluu asiaan. EIF:ään tulevat ulkomaalaisvahvistukset valitaan siten, että he sopivat seuraan ja pienen kaupungin suomenruotsalaiseen yhteisöön. Se on tärkeä asia kaikille osapuolille.

Voiko pienuus olla joskus voimavara?

- EIF:n tapauksessa on juuri näin. Seurassa on todella hyvä joukkuehenki ja tiivis ryhmä. Itse olen kotoisin Paraisista, joten minulla on Ekenäsiin myös ulkopuolisen näkökulma. Meidän taustat ovat seuran kokoon nähden ehkä Suomen parhaat. Intohimo näkyy ja välittyy. Haluan, että EIF:n pelaaminen heijastelee tätä ihan fyysisellä tasolla. Otteluiden pitää sytyttää myös katsomon puolella. Meillä on hienot kannattajat, jotka luovat hyvän tunnelman – toivottavasti näemme heitä myös vierasotteluissa joukkueen tukena.

TPV on saanut kokoonpanonsa rungon kasaan jo harvinaisen varhain, ainakin Kakkosen yleiseen tasoon verrattuna. Millaista ottelua odotat?

- Vierasottelut ovat aina hankalia ja nyt pelataan vieläpä halliolosuhteissa. Valmistaudumme otteluun parhaamme mukaan ja saavumme Tampereella tosissamme. Uskon TPV:n tarjoavan meille hikisen ja hankalan ottelun. Jatkopaikka cupissa on selvä tavoitteemme.

- Kun ajattelen TPV:tä ja Tampereen aluetta, olen sitä mieltä, että seuran tulisi pelata mieluummin Ykköstä kuin Kakkosta. Ehkä he ovat kokoonpanon puolesta lähellä Ykkösen tasoa. Joukkue on minulle vieras, mutta päävalmentaja Anssi Ylinen on tuttu mies UEFA:n Pro-valmentajakurssilta. Minulla on siis aika hyvä käsitys Anssin jalkapallofilosofiasta.

Lauantaina näemme siis kurssikavereiden jäsentenvälisen väännön Suomen Cupin neljännellä kierroksella. Myös TPV:n Ylinen tuo esille asetelman:

- Olen nähnyt puolitoista vuotta Stefun vetämiä treenejä ja ollut niitä arvioimassa. Tiedän, miten hän ajattelee jalkapallosta, mutta ajatuksethan eivät sellaisenaan siirry kentälle. Olen katsellut videota EIF:n ottelusta ja löysin kyllä joitakin Stefulle tyypillisiä piirteitä pelistä.

Arvoituksellinen cup-koitos

Lauantain ottelua on erittäin vaikea arvioida etukäteen. Jos EIF:n miehistö olisi ollut kasassa pidemmän aikaa, olisi asetelma päivänselvä. Talven valmistava kausi kuitenkin tasoittaa puntteja TPV:n suuntaan. Pelin voittaja saa tulevalla kierroksella vastuksen otteluparista MP-KuPS. Mahdollinen koitos liigajengin kanssa kiinnostaa varmasti kummassakin leirissä.

Stefan Strömborg, tamperelaisille suurin osa EIF:n pelaajista on tuntemattomia muutamaa nimeä lukuun ottamatta. Keitä yleisön kannattaa seurata lauantaina?

- Sampsa Timoska ja Tamas Gruborovics ovat meille totta kai tärkeitä keskisektorin pelaajia. Uusi maalivahtimme Tim Murray on myös ollut erinomainen. Yksittäisten pelaajien sijaan yleisön kannattaa ehkä seurata hyökkäyspelaamistamme. Meillä löytyy kärjessä erilaisuutta ja yllätyksellisyyttä: on henkilökohtaista taitoa, nopeutta sekä kokoa.

Sampsa Timoskalla löytyy kytkös tulevaan cup-vastustajaan. Mies muistetaan etenkin MYPA-vuosistaan, mutta palautettakoon mieleen, että Timoska edusti Tampereen Pallo-Veikkoja kausilla 1996-1997.

TPV lähtee otteluun haastajana, mutta hyvistä asemista. Anssi Ylinen, mitä odotat lauantain koitokselta?

- Puolustuksellisesti odotan hyvää esitystä. Haluamme olla kentällä aktiivisia. Ottelu on meille tärkeä, vaikka olemmekin ihan selvä altavastaaja. Tämä ottelu ei kuitenkaan pysäytä isompaa prosessia. Emme ole erityisesti herkistelleet juuri tätä ottelua varten. Menemme eteenpäin ja olemme entistä parempia sitten kahden kuukauden päästä kun sarja alkaa, päättyi lauantain peli miten tahansa.

Millainen TPV:n terveystilanne on EIF-matsin alla?

- Kokonaisuudessaan joukkueen terveystilanne on ihan ok. Teppo Syrjänen kärsii viime kaudelta periytyvää pelikieltoa. Flunssa on vaivannut miehistöä hieman, joten lauantain lopullinen vahvuus on vielä mysteeri.

Lauantaina se alkaa. Suomen Cup, kevät ja halleissa viheriöivä ikinurmi. Jalkapalloromantiikka on toisinaan kumirouheista ja kitkaista, mutta aina lämmintä. Pirkkahallissa nähdään!